Eilen meillä oli lukupiirin tapaaminen. Saatiin hyvä keskustelu aikaan, puhuttiin teoksen monitulkintaisuudesta ja hyppivästä rakenteesta, myös autobiografian, autofiktion ja fiktion eroista. Niihin haluan paneutua syvällisemmin jonkun sopivan työn kohdalla... Pitääpä muuten jatkossa koittaa kirjoittaa joitain ajatuksia ylös, seuraavana päivänä kun ne joutuu melkeinpä muovaamaan uudelleen, ja siihen ei nyt riitä aika eikä energia.

Tämän kevään teatteriinmenosta tuli aika farssi, kun mikään ehdotetuista ei onnistunut - Puhdistuksen liput oli myyty loppuun, W oli nähnyt Kotiin ennen pimeää, Sorsastajan viimeinen näytös oli tänään, itse olin nähnyt Viettelyksen vaunun, ja Kaupunginteatterin puolelta Kiviä taskussa oli myös täynnä. Koita siinä sitten miettiä, kun puhelu maksaa euro viisikymmentä minuutti! Päätettiin hätäisesti siis mennä katsomaan jotain missä on näytöksiä, tilaa, aika joka sopii kaikille, ja jota kukaan ei ole nähnyt: Viiviä ja Wagneria. Saapa nähdä millainen se on; jo komedia itsessäänkin on vaikea laji, puhumattakaan sarjakuvan dramatisoimisesta ja ohjaamisesta toimivaksi esitykseksi...